Sääntelystä yritysvastuun vaatimukset
Sääntely määrittää yritysvastuun ja kestävän liiketoiminnan raamit, teemat, vaatimukset ja odotukset. Yritysvastuu on sekä yrityksen toimintamaan kansallisten lakien noudattamista että kansainvälisten kestävyyslinjausten huomioimista. Odotuksiin vaikuttaa mm. yrityksen koko - isoilta yrityksiltä odotetaan enemmän tekoja kuin pieniltä.
Autamme yrityksiä ymmärtämään niille merkityksellisen kestävyyssääntelyn ja kuinka siihen nojautuen saadaan liiketoimintahyötyjä.
Selkeyttä sääntelykenttään
Yritysvastuuta ja kestävää liiketoimintaa linjataan erilaisella sääntelyllä - kansallisella lainsäädännöllä ja kansainvälisillä kestävyyslinjauksilla. Autamme asiakkaitamme ymmärtämään miten ko. laaja-alainen sääntelykenttä koskee niitä ja mihin erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota kestävyyshyötyjen realisoimiseksi.
Sisällöissä huomioidaan seuraavia teemoja:
- Kansallisen lainsäädännön merkitys: Yritystä oikeudellisesti sitovat velvoitteet tulevat yrityksen toimintamaan kansallisesta lainsäädännöstä, jossa on paljon kestävyysteemoille merkityksellisiä elementtejä. On tärkeää tunnistaa yritysvastuun ja kestävän liiketoiminnan eri osa-alueisiin (taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuu) liittyvän kansallisen lainsäädännön (esim. työlainsäädännön, syrjinnänvastaisen lainsäädännön sekä vero- ja ympäristölainsäädännön) vaatimukset yritykselle.
- Kansainvälisen sääntelyn merkitys: On tärkeää tunnistaa myös se, kuinka kansallisen lainsäädännön taustalta löytyy kansainvälistä kestävyydelle merkityksellistä sekä kansainvälisen oikeuden että (EU-maissa) EU:n sääntelyä.
- Kansainväliset kestävyyslinjaukset: Aito vastuullisuus ja kestävä liiketoiminta on enemmän kuin vain kansallisten lakien noudattamista. Vastuullinen yritys huomioi toiminnassaan kansallisten lakien lisäksi myös kansainvälisen oikeuden piirissä hyväksytyt kestävyyden globaalit linjaukset, jotka määrittävät kansallisten lakien yli menevät kestävyys- ja vastuullisuusodotukset. Keskeiset ko. linjaukset ovat YK:n Global Compact, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (UNGPs) ja kestävän kehityksen tavoitteet (SDGt) sekä OECD:n linjaukset.
- Erilaisille yrityksille erilaisia vaatimuksia ja odotuksia: Yrityksen koko ja omistajuus vaikuttavat yritysvastuuseen. Isommille yrityksille on määritelty laajempia vaatimuksia kuin pienille, ja julkissektorin omistajuus yrityksessä tuo lisäodotuksia.
Täsmäsparraus: Yrityksen ihmisoikeusvastuun sääntely
Ihmisoikeusvastuu muodostaa yrityksen sosiaalisen vastuun perustan. Ihmisoikeusvastuun sisältö ja vaatimukset määrittyvät kansallisen lainsäädännön ja YK:n vastuullisuuslinjausten pohjalta.
Sisällöissä huomioidaan seuraavia teemoja:
- Ihmisoikeudet ovat kansainvälisen oikeuden piirissä valtioiden hyväksymiä normeja, jotka sitovat valtioita ja määrittävät valtioiden velvoitteita turvata kaikille ihmisille kuuluvia ihmisoikeuksia. Ihmisoikeusnormeja on täsmennetty valtioiden hyväksymissä kansainvälisissä ihmisoikeusasiakirjoissa, ml. sopimuksissa.
- Valtiot ovat vieneet kansainvälisen oikeuden ihmisoikeusnormeja kansallisiin lakeihinsa, jolloin niistä on tullut mm. yrityksiä oikeudellisesti sitovia kansallisen oikeuden normeja. Noudattamalla ko. lakeja yritys jo osittain toteuttaa ihmisoikeusvastuutaan.
- Aidosti ihmisoikeusvastuullinen yritys noudattaa sekä kansallisia lakeja että huomioi yritystoiminnalle merkitykselliset kansainväliset ihmisoikeudet. Tasavertaisuuden ja syrjimättömyyden periaatteet läpileikkaavat ihmisoikeusvastuuta.
- YK:n yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat ohjaavat periaatteet (UN Guiding Principles on Business and Human Rights (UNGPs)) on ihmisoikeusvastuun toteuttamisen perustyökalu. Lähtökohtaodotus yrityksille on huolehtia siitä, että niiden liiketoiminta ei heikennä kansainvälisesti tunnustettuja ihmisoikeuksia ("do no harm").
- Asiakkaalle täsmennetään sille merkityksellinen ihmisoikeusvastuusääntely ja ihmisoikeusvastuun hyödyt.